Kuka Nomadi? Nomadi Who?

Tuesday, January 2, 2018

Calakmul - Pyramideja ja viidakkoa - Pyramids and Jungle

Campechesta matka jatkui viidakon siimekseen pieneen Xpujilin kylään, joka on hyvä tukikohta Calakmulin raunioiden tutkimiseen. Vaikka olimme mielestämme jo nähneet paljon mayojen pyramideja, Calakmuliin meitä veti sen sijainti viidakossa luonnonpuiston keskellä, joten siellä on hyvä mahdollisuus nähdä samalla myös villieläimiä. Bussimatka Campechesta Xpujiliin oli neljän tunnin luokkaa. Olimme nähdäkseni ainoat ulkomaalaiset turistit koko bussissa eikä tässä kylässä jäänyt pois ketään muuta. Yksinäinen taksikuski hyökkäsi innokkaasti kimppuumme tarjoten kyytiä hostelliimme (ei kiitos, sinne on 2 minuutin kävelymatka) ja retkiä seuraavaksi päiväksi Calakmuliin tai muille läheisille raunioille. Kuskia niihin reissuihin joka tapauksessa tarvitaan, sillä matkaa on yli 60 km eikä julkista liikennettä olemassakaan, joten varasimme koko päivän retken tämän innokkaan hepun kanssa hintaan 1200 pesoa per henkilö. Ei tämä hirvittävän halpaa lystiä ole, mutta toisaalta tähän hintaan saimme yksityisen kuskin (joka toimi myös oppaana) koko päiväksi, vettä ja muita virvokkeita sekä voileipälounaan.




From Campeche we continued our journey into the jungle - our destination was the small settlement called Xpujil, which is the easiest base for exploring the ruins of Calakmul. Although we had already seen lots of Mayan ruins, we were still drawn to Calakmul due to its location in the middle of the Biosphere Reserve in the jungle, so there is a great chance of seeing wildlife as well. The bus ride from Campeche to Xpujil took around 4 hours. As far as I could see, we were the only foreigners in the bus and also the only people to get off at Xpujil. A lone taxi driver pounced on us offering a ride to our hostel (no thanks, it's about two minutes' walk) as well as his services as a driver and a guide for the following day to visit Calakmul and other ruins in the area. As you do need a driver in any case - it is about 60 kilometres away and there is no public transport - we went ahead and booked the eager driver for the price of 1200 pesos per person. It was not dirt cheap, but on the other hand with this price we got a private driver and guide for the whole day as well as packed lunch, water and other refreshments.

A jungle turkey

The best picture we managed to get of a howler monkey


Aamulla lähdettiin matkaan reippaina ennen klo 7, koska aamuisin eläimet ovat virkeimmillään ja silloin on paras mahdollisuus nähdä niitä. Ensin kävimme pienellä patikkareissulla laguunan ympäri, jossa näkyi ensinnäkin todella paljon moskiitoja (muista hyttysmyrkky!) mutta myös eri lintuja ja sekä möly- että hämähäkkiapinoita. Mölyapinat pitivät ihan uskomatonta mekkalaa - olen nähnyt ja kuullut niitä toki luontodokumenteissa, mutta on ihan eri asia nähdä ja kokea se ihan livenä viidakon keskellä. Kylmät väreet menivät selkäpiitä pitkin ja iho meni kananlihalle sitä showta katsellessa ja kuunnellessa! Hämähäkkiapinoita näkyi parissakin paikassa, ne ovat sitten vikkeliä veijareita roikkuessaan puista ihan miten sattui.

Ya toucan to me?

The lagoon

Spider monkeys

We were picked up bright and early before 7 am, as the morning is when the animals are at their most active and that's the best time to view them. First we did a little hike around a lagoon where we could see first of all masses and masses of mosquitoes (do bring repellent!) but also lots of birds and both howler monkeys and spider monkeys. The howler monkeys were just absolutely amazing - sure, I had seen and heard them in nature documentaries, but to experience it all live in the middle of the jungle is a different thing altogether. That incredible noise that they can make echoing all around you... I got chills and my skin went all goose-bumpy! We also saw spider monkeys in a couple of places, they are impressive in their agility.



A fox in Calakmul

Calakmulin maya-rauniot ovat myös todella vaikuttavat, myös siitäkin syystä että ihmismassat loistavat poissaolollaan. Muistan lukeneeni, että Chichen Itzassa käy noin 4000 vierailijaa päivässä, kun Calakmulissa luku on 60 ihmisen tienoilla. Ero oli kyllä huomattava! Alue on ihan valtava ja siellä viettää helposti 3 - 4 tuntia kävellen ympäriinsä. Joillain alueilla olimme ihan kolmestaan oppaamme kanssa, toisissa paikoissa näkyi sentään muitakin vierailijoita. Täälläkin pääsi kiipeilemään monien pyramidien huipulle, myös 45-metrisen pyramidin, joka on toiseksi korkein koskaan löydetyistä mayojen pyramideista. Kiipesimme parin pyramidin huipulle, mutta jätimme kolmannen pyramidin kiipeämättä, kun tukahduttava kuumuus painoi jo vanhoissa luissa. Oli myös todella hyvä kulkea oppaan kanssa, koska sillä tavoin raunioista sai paljon enemmän irti kuin niitä omin päin katsellessa.


Spider Monkey

We were also really impressed by the ruins of Calakmul, made all the better for the absolute lack of crowds. I remember reading somewhere that while in Chichen Itza there are around 4 000 visitors a day, in Calakmul that figure is more like 60 people. You could definitely feel the difference! The area of Calakmul is vast and you can easily spend 3 - 4 hours walking around. In some places it was just the three of us, in others there were a few more people. Also here it is possible to climb several pyramids, including the 45-metre one which is the second highest Maya pyramid ever discovered. After climbing a couple of them we decided against climbing the third one as the suffocating heat tired us out. It was really good having a guide as well, as this way we got much more out of the ruins than going around by ourselves.


Climbing yet another Mayan pyramid...



Päivän päätteeksi menimme auringonlaskun aikaan katsomaan lepakkoluolaa (heh heh), josta oppaamme kertoi lepakoiden lentävän ulos siihen aikaan ja tämä olisi kuulemma mahtava spektaakkeli. Minulla kävi pieni ajatusvirhe, kun hän kertoi meille espanjaksi luolassa asuvan noin ”entre tres y cuatro millones” lepakoita. Sekoitin miles ja millones ja ajattelin lepakoita olevan noin 4 000, mikä sekin minusta kuulosti aika suurelta luvulta. Istuskelimme muiden mukana jyrkänteen reunalla, josta katselimme alas luolan suulle. Lepakoita alkoi hiljalleen sieltä lennellä ulos – ja sitten lisää – ja lisää – ja jossain vaiheessa hämmästellessäni loputonta eläinten määrää tajusin yhtäkkiä, että opas oli siis tarkoittanut 3 – 4 MILJOONAA lepakkoa eikä suinkaan tuhatta. Olihan se näky, en ole koskaan nähnyt mitään vastaavaa! Pikkuriikkiset lepakot lentelivät niin lähellä meitä, että välillä pelkäsin niiden siipien hipaisevan kasvojani. Mitään siedettäviä kuvia tästä spektaakkelista ei valitettavasti saanut, sillä iltahämärässä salamannopeasti lentelevät lepakot eivät poseeraamisesta piitanneet. 





To finish the day off, we headed to a bat cave around sunset as this is the time they will leave the cave to go feeding and according to our guide this was a great spectacle. He told us there are "entre tres y cuatro millones" bats in the cave and I momentarily confused the words "miles" and "millones" in Spanish, thinking that there are about 4000 bats. We were sitting by the cliff edge, looking down at the cave entrance where the bats started to fly out from. And then some - and then some - and then some more... at some point, amazed by the seemingly infinite number of animals flying out it suddenly hit me, that the guide had said there are about 3 - 4 MILLION bats in the cave, not thousands. I must say it was an incredible sight, I have never seen anything like it. The tiny bats were filling the air, flying so close to us that at times I felt their little wings on my face. Unfortunately we didn't manage to get any decent pictures of this spectacle, as the tiny bats flying around in the dusk at incredible speed didn't stop to pose for us. 

Seuraavana päivänä teimme parin tunnin retken saman oppaan kanssa kierrellen lähempänä Xpujilia sijaitsevia raunioita: Hormiguerra, Chicana, Rio Beca ja Xpujil. Jokainen näistä paikoista oli paljon pienempi kuin Calakmul, joten ne näki helposti puolessa tunnissa, mutta kukin oli erilainen ja omalla tavallaan kiinnostava. Calakmulin alue oli kyllä ihan ehdoton paikka käydä, suosittelen sitä ehdottomasti niin luonnon kuin historiankin ystäville!

The following day we did a shorter trip of a couple of hours with the same guide visiting the other ruins close to Xpujil: Hormiguerra, Chicana, Rio Beca and Xpujil. All these sites were considerably smaller than Calakmul, so they were easily visited in about half an hour in each place, but all of them were different from one another and interesting in their own way. The area of Calakmul is an amazing place to visit, I would definitely recommend it to anyone interested in history or nature!



Wednesday, December 27, 2017

Meksikon söpöin kaupunki? - The Cutest Town of Mexico?

Campeche on harvemman Yucatanin turistin listalla, koska se on liian kaukana rantakohteista pikaista päiväretkeä varten. Jos aikaa riittää, kannattaa kyllä suunnata kaupunkiin pariksi yöksi, sillä se on yksi kauneimmista näkemistäni kaupungeista koko niemimaalla! Campechen muurien suojaama vanha kaupunki on itse asiassa niin huolellisesti kunnostettu ja ylläpidetty, että se ei oikein näytä edes oikealta kaupungilta, vaan mieleen tulee jokin elokuvaa varten rakennettu kulissi. Toinen toistaan söpömmät pastillisävyissä hehkuvat kolonialistiset rakennukset, kävelykatua reunustavat kahvilat ja ravintolat sekä keskustaa hallitseva Parque Principal kengänkiillottajineen tekevät kaupungista todella hurmaavan paikan kuljeskella ympäriinsä ilman sen kummempia ohjelmia.


Parque Principal

The cathedral


Campeche doesn't reach the bucket list of that many visitors on the Yucatan peninsula, as it is too far from the beach resorts for a quick day trip. However, if you have the time, it is certainly worth a visit as it is one of the prettiest towns I have seen on the whole peninsula! The walled old city is actually so carefully restored and maintained that it hardly even looks like a real town at all, you could be forgiven for thinking it was a set built for a movie. The pastel-coloured colonial houses, one prettier than the other, the walking street lined with cute cafes and restaurants and the heart of the old city, Parque Principal with the shoeshiners waiting for customers all make the city a very pleasant place to stroll around without having any particular destination in mind.


Entrance to the old city


Enjoying a drink on the walking street


Kävimme kunnon turistien lailla parissa käymisen arvoisessa turistikohteessa. Vanhan kaupungin muureille voi pientä pääsymaksua vastaan kiivetä ihailemaan pittoreskiä arkkitehtuuria ylhäältä käsin. Muureilta löytyy myös useampia pieniä museoita, kuten mayojen arkkitehtuurista kertova museo, joka oli mielestäni todella kiinnostava. Kävimme myös San Miguelin linnassa, josta löytyy hienojen näköalojen lisäksi myös arkeologinen museo. Merenrantaa reunustava Malecón-katu on myös viehättävä paikka iltakävelylle, josta löytyy (nähtävästi pakollinen) Campeche-kyltti sekä Novia del mar-patsas, joka esittää miestään mereltä takaisin odottavaa naista. Campechessa viettää mukavasti muutaman päivän nauttien suhteellisesta rauhasta turistimassojen ja kaupustelijoiden puuttuessa.

The Malecon

Gina and the Novia del mar



Like any good tourists, we visited a couple of sights we deemed worth visiting. You can climb up on the walls of the old city for a small entrance fee and enjoy the view of the picturesque city from up there. The walls are also housing several little museums, such as the Maya Architecture Museum that I found particularly fascinating. We also visited San Miguel fort that offers spectacular views and houses the archaeological museum. The seafront promenade Malecón is a lovely place for an evening walk and this is where you will find the (apparently obligatory) Campeche sign as well as Novia del mar - a statue representing a young woman waiting for her partner to return from the sea. Campeche is a lovely place to spend a few days enjoying the relative peace in the absence of tourist masses and too-aggressive sales people. 

At the San Miguel Fort


Street art



Wednesday, December 20, 2017

Celestun

Meridasta jatkettiin matkaa bussilla pikkuriikkiseen Celestunin kalastajakylään Meksikonlahden rannalla. Tarkoitus oli viettää siellä rentouttava viikonloppu biitsillä tekemättä mitään muuta kuin käydä veneretkellä flamingoja katsomassa. Hyvä juttu, sillä yhtään mitään muuta tekemistä Celestunissa ei totta vie olekaan. Rannalla oli vieri vieressä muutama kalaravintola (joista löytyi vaihtelevasti minulle kasvisruokaa) lounasta varten ja pääaukiolla pieni tori, josta kävimme ostamassa hedelmiä, mutta paljon muuta ei kylästä löytynytkään. Majatalomme oli ihan meren rannalla, mutta sijainti olikin paikan melkeinpä ainoa hyvä puoli. Majataloa pyöritti sangen iäkäs leidi, joka ei varmaan oikein jaksanut enää pitää paikkoja hyvässä kunnossa eikä kenties oikein nähnyt enää siivota kunnolla. Emme halunneet valittaa, kun säälitti, mutta toisaalta ei ollut kivaa kun huone vilisi muurahaisia emmekä olleet mitenkään varmoja, oliko edes lakanoita vaihdettu ennen tuloamme.
Meksikonlahden rantakaan ei ollut mitenkään Karibian puolen veroinen - vesi ei ollut läheskään yhtä kirkasta tai turkoosinväristä eikä hiekka yhtä valkoista. Ideana oli käydä täälläkin aamuisin juoksemassa paljain jaloin kuten Puerto Morelosissa, mutta siitä ei olisi tullut mitään - hienon hiekan sijaan täällä ranta oli ihan täynnä teräviä simpukankuorenpaloja joten paljain jaloin ei sinne ollut menemistä. Vietimme kuitenkin jonkin verran aikaa biitsillä, jossa oli ainakin hiljaista eikä rantatuoleista tai kaupustelijoista ollut tietoakaan. Kaunis se ranta ja näkymä terrassiltamme toki oli!

Ok, the view from our terrace wasn't all that bad...


Birds in the mangrove forest

From Merida we continued our journey to the tiny fishing village of Celestun on the shore of the Bay of Mexico. Our plan was to spend a relaxing weekend on the beach without doing anything else but a boat trip to see flamingoes and other birds. Good thing, as there is absolutely nothing else to do in Celestun. On the beach there are a few sea food restaurants side by side (with variable selection of vegetarian dishes available for me) for lunch and on the main square there was a little market place where we could buy some fruits, but that is pretty much all there is in the village. Our guest house was just on the beach, but the location was kind of the only good side of that establishment. It was ran by a rather elderly lady who probably couldn't really keep the place up anymore and maybe couldn't even see well enough to do proper cleaning. We didn't want to complain as we felt sorry for her, but on the other hand it was not really nice that our room was crawling with ants and we weren't even sure if the sheets had been changed before our arrival.  
The beach of the Bay of Mexico could not rival the Caribbean side - the water was nowhere near as clear or turquoise and the sand was not as white either. Our plan was to do bare-foot running on the beach (like in Puerto Morelos) but that didn't work out; instead of fine sand the beach was full of sharp pieces of shell so it was definitely a no-go for bare feet. We did spend some time relaxing on the beach which was at least nice and quiet with no sign of sales people or sun-chairs. It is an undeniably beautiful beach though!

Getting ready to go on the boat trip

How many birds can you spot in this picture?



Rannalta menevä parin tunnin veneretki oli todella hyvä kokemus. Veneen täyttämiseksi tarvitaan kahdeksan matkustajaa eikä meidän tarvinnut kauaa odotella, ennen kuin saatiin vene täyteen ja näin retki maksoi 200 pesoa per henkilö. Celestunissa on vuodenajasta riippuen joko kymmenittäin, sadoittain tai tuhansittain flamingoja. Me olimme siellä siinä mielessä huonoon aikaan, että niitä oli vain sadoittain, mutta ihan riittävästi meitä varten! Matkan varrelta näimme paljon muitakin lintuja, joista suurinta osaa en osaisi nimetä millään kielellä. Veneellä ajettiin myös mangrove-metsän läpi, jossa pysähdyttiin lyhyelle kävelymatkalle, jonka varrella näki lisää lintuja. Paluumatkalla veneen kuski ajoi vastatuuleen niin reippaasti, että pieni vene tömähteli aika epämiellyttävästi isohkoja aaltoja vasten. Siinä sai pitää kynsin hampain vähäisistä kamoistaan kiinni ja pitää suu visusti kiinni, ettei olisi jäänyt kieli hampaiden väliin. Kaiken kaikkiaan kuitenkin hieno retki, joka teki mielestäni Celestunista käymisen arvoisen paikan. Tämän voisi tosin tehdä päiväretkenä Meridastakin, mutta kun meillä kerran oli aikaa ihan tapettavaksi asti niin mikäs siellä oli hengaillessa parin päivän ajan. Sitten jatkettiin seuraavaan kolonialistisen arkkitehtuurin helmeen eli Campecheen!



At the mangrove forest


The boat trip, which leaves from the beach and takes a couple of hours, was a really good experience. It takes eight passengers to fill a boat and we didn't have to wait around for long before the required number of people signed up and this way the trip costs 200 pesos per person. Depending on the season, the area around Celestun will have dozens, hundreds or thousands of flamingoes. We were there not at the height of the season (which is spring) so we "only" saw hundreds of them! Along the way there were plenty of other birds too, most of which I couldn't name in any language. The trip took us through a mangrove forest where we did a short hike to see even more birds. On the way back the driver took us against the wind with such high speed that the small boat was bouncing rather unpleasantly against the largish waves. You had to hold of to your belongings as tightly as possible and make sure not to get your tongue trapped between your teeth! All in all it was anyway a great tour that alone made the visit to Celestun worthwhile. You could have done that from Merida as a day trip though, but since we had time to kill, Celestun was a fine place to kick back and relax for a few days. Next we were heading to another jewel of colonial architecture, Campeche!





Thursday, December 14, 2017

Valkoinen kaupunki Merida - Merida, the White City

Yucatanin osavaltion pääkaupunki Merida tunnetaan myös lempinimellä Ciudad Blanca eli valkoinen kaupunki. Tämä ei kuitenkaan viittaa rakennusten väriin, sillä suurin osa etenkin vanhan kaupungin siirtomaavallan aikaisista rakennuksia on kauniin värikkäitä eikä suinkaan valkoisia. Nimen sanotaan juontavan juurensa joko rakennusten aiemmasta väristä tai kaupungin poikkeuksellisesta puhtaudesta, josta asukkaat ovat kovin ylpeitä. Oli syy mikä hyvänsä, Merida vaikutti heti kovin viehättävältä kaupungilta, jossa vietimme kolme yötä hengaillen rennosti ilman sen kummempia suunnitelmia. Majailimme kivassa majatalossa ihan vanhan kaupungin sydämessä, josta oli muutaman minuutin kävelymatka pääaukiolle Plaza Grandelle.

Plaza Grande

Osallistuimme ensimmäisenä aamuna kaupungin matkailutoimiston järjestämälle ilmaiselle kävelykierrokselle, koska ajattelimme sen olevan hyvä tapa tutustua keskustaan ensin. Opas oli vähän huvittava vanhempi mies, jonka englannin ääntämys oli niin vahvasti aksentoitua, että emme ymmärtäneet hänen englannistaan mitään, mutta onneksi kierros oli sekä espanjaksi että englanniksi - espanjaksi selitys meni perille. Oli todella mielenkiintoista oppia, että espanjalaiset conquistadoret rakensivat suurimman osan historiallisen keskustan rakennuksista mayojen pyramidien kivistä (siis pakottivat mayat purkamaan pyramidinsa ja sitten rakentamaan niistä materiaaleista uudet rakennukset). Itse kierros keskittyi pelkästään Plaza Granden ympärille, mutta siellähän onkin upeita rakennuksia vaikka muille jakaa, kuten San Ildofonson katedraali (Amerikkojen vanhin säilynyt kirkko), Palacio de gobierno (hallituksen palatsi tai jotain sinne päin) sekä Yucatanin vanhin säilynyt talo Casa de Montejo, jossa voi vierailla ilmaiseksi. Montejon suvulla olikin iso rooli monien Yucatanin niemimaan kaupunkien rakentamisessa. Myös Palacio Municipal oli erityisen mielenkiintoinen mahtavien mayojen maailmankuvaa esittelevien seinämaalaustensa ansiosta. Plaza Grande on myös miellyttävä puisto, jossa iltaisin on usein katusoittajia tai jotain muuta ohjelmaa.


Dia de los muertos celebrations in Merida


The capital of Yucatan state, Merida, is also known by its nickname Ciudad Blanca or white city. However this name does not refer to the colour of the buildings, as most of them, especially in the old town, are nice and colourful colonial buildings. The name may refer to the previous colour of the buildings or the cleanliness that the residents are so proud of. Whatever the origin of the name, the city struck me right away as a charming place to spend a few days in without any particular plans. Our nice little guest house was also an example of the colonial architecture the city is known for and located in the heart of the old city, within a few minutes' walk from the main square Plaza Grande. 


Murals at Palacio Gobierno

On our first morning there we decided to take a free guided walking tour organized by the tourism office as we figured it's always a good way to get to know a place. The guide was a slightly amusing old guy whose English was so heavily accented that we didn't understand a word of the English commentary - luckily it was also in Spanish which was a lot easier to understand. It was really interesting to learn that the Spanish conquistadores built most of the historical centre from the materials from the Mayan pyramids (meaning they made the Mayas demolish their pyramids and then forced them to build new buildings from the same stones). The walking tour was just around the Plaza Grande which is surrounded by gorgeous historical buildings, such as the cathedral of San Ildofonso (the oldest church in the Americas), Palacio de Gobierno (government palace) and the oldest surviving house in the Yucatan, Casa de Montejo, which you can visit for free. The Montejo family had a big role in founding several cities across the Yucatan. Also Palacio Municipal is a fascinating place to visit, in particular to see the murals depicting the Mayan views of the cosmos. Plaza Grande is a pleasant park in itself with lots of music and other stuff going on especially in the evenings.

Sometimes I just feel small... 



Montejon mukaan on nimetty myös vaikuttava Paseo de Montejo, eurooppalaistyylinen bulevardi, jonka varrelle rakennettiin aikoinaan kaupungin hienoimmat ökytalot. Sen varrella on kiva käydä kävelemässä tai vuokrata pyörät, jos ei jaksa kävellä. Plaza Granden lisäksi Meridassa on paljon muitakin kivoja aukioita, kuten Santa Lucian aukio, jossa on joka torstai ilmainen konsertti "Serenata Yucateca". Konsertti alkoi klo 21 ja aukion monet penkit olivat täpösen täynnä jo tunnin ajan etukäteen. Onnistuimme onneksi löytämään paikat ja saatoimme nauttia perinteisistä romanttisista balladeista sekä tanssista. 


Paseo de Montejo


Paseo de Montejo, the European-style boulevard named after Montejo, is where you will find the most impressive houses of the city. It makes for a pleasant stroll or alternatively you can hire a bike. Apart from Plaza Grande there are plenty of other nice squares in Merida, for example Santa Lucia where a free concert "Serenata Yucateca" takes place every Thursday. The concert started at 9pm and the square was absolutely packed with people already an hour before. Luckily we managed to find a free bench so we could enjoy a show of romantic ballads and traditional dancing. 

Viimeisenä Meridan-päivänämme halusimme osallistua päiväretkelle ja kun Chichen Itza oli jo nähty ja olimme seuraavaksi menossa Celestunin kalastajakylään, päätimme varata "Haciendas y cenotes"-retken, jossa tutustuttiin silloisten siirtovaltaherrojen rakennuttamiin suurtiloihin. Näillä suurtiloilla yleensä kasvatettiin henequen-agavea, jonka lehdistä tuotettiin aikoinaan kuitua vahvojen köysien tuotantoa varten. Ennen synteettisten kuitujen keksintöä henequenilla kääri sievoiset voitot, etenkin kun työt teetettiin lähes orjan asemassa olevilla mayoilla, joten rikkaat espanjalaiset rakennuttivat toinen toistaan komeampia haciendoja. Tällä retkellä kävimme ensin museona toimivassa haciendassa, jonka jälkeen uimassa maanalaisessa cenotessa (tällä kertaa se oli paljon mukavampaa kuin Tulumissa, koska oli kuuma!) ja vielä lounaalla toisessa haciendassa. Täällä oli toinen cenote, jossa saattoi käydä pulikoimassa ja lounaan jälkeen rentoutua monissa riippumatoissa, joita näkyy Yucatanilla yleensäkin joka puolella. Koko päivän retken hinta oli 350 pesoa per henkilö, joka lähinnä kattoi kuljetuksen minibussilla, sillä museohaciendaan piti maksaa 50 peson pääsymaksu per henkilö paikan päällä ja lounas juomineen tilattiin ja maksettiin itse. Erityisen halpana en retkeä pitänyt, mutta ihan mielenkiintoinen ja opettavainen päivä se oli.


At the hacienda


On our last day in Merida we wanted to do a day trip and since we had already been to Chichen Itza and next we were headed to the fishing village of Celestun, we opted for "Haciendas y cenotes" tour where we got to visit old colonial estates. Most of these estates were for growing henequen, an agave whose fiber was used for making ropes etc. Before the synthetic fibers were developed, henequen brought in major profits, especially as they used Mayans as work force in slave-like conditions, so the Spanish colonial masters became richer and richer, building bigger and more lavish haciendas around Yucatan. On this tour we visited first a hacienda that now functions as a museum, then a cenote for a swim (this time it was much more pleasant than in Tulum, as it was hot!) and headed to another hacienda for lunch. This hacienda also had a cenote for swimming and plenty of hammocks for relaxing after lunch. The whole day trip cost 350 pesos per person, which mainly just covered the transfer in a mini bus, as at the museum you had to pay an entrance free of 50 pesos per person and the lunch also had to be ordered and paid for separately. I didn't consider it a great value, but a very pleasant and educational day trip nevertheless. 
Fancy a swim with a tiny crocodile?




Merida oli ihana kaupunki hengailla pari päivää, vaikka se melko turistinen paikka onkin matkamuistoliikkeineen ja innokkaine retkienmyyjineen. Ehdottomasti käymisen arvoinen joka tapauksessa!

Merida was a lovely place to spend a couple of days, despite being rather touristy with lots of souvenir shops and overly eager tour sales people. Definitely worth a visit in any case!